Noituus ja tummat hahmot

Kysymys

Olen jo pitkään nähnyt silmänurkastani joitain tummia hahmoja, pieniä ja ihmisen kokoisia ja ne ovat tarkkeilleet tai seuranneet minua, mutta jos niitä kääntyy kunnolla katsomaan, ne eivät ole siinä tai ovat hävinneet.

Olisi helpottavaa tietää mitä nuo hahmot ovat, mitä ne haluavat ja voiko niihin ottaa ”kontaktia” jotenkin. Toki ne saattavat olla myös mielikuvitusta.

Ja toinen kysymys: haluaisin alkaa harjoittaa noituutta vanhempieni huomaamatta; tiedän, että se on polkuni. Näen asiat eri tavoin kuin muut, esim. elämän tarkoituksen syvemmin kuin sanalla ’eläminen’. Joten mitä noituuden harjoitamiseen kuuluu?

Kiitos joka tapauksessa jo etukäteen :)

Vastaus

Koska vastaan noituus.com sivuille, pyrin vastaamaan tiivistettynä. Paremmin minut saa kiinni omien verkkosivujeni kautta (unenkulkija.net) -uk

Aihe: Tummat hahmot

Yksinkertaistettu vastaus kysymiisi hahmoihin: Väkeä.

Hiukan laajempi vastaus: Väkeä, oli se sitten maanväkeä, luonnoneläviä metsän- ja pellonreunoista, tai vedenväkeä, tai muita kuten ihan vain entisiä eläviä, niin yksi asia on varma: heitä on.

Joten mitä näkemäsi olennot sitten ovat? Jos vaimoni Karhuntassu sanoisi huomanneensa niitä lähimetsässä, vastaisin että metsänväkeä. Suomalaisessa mytologiassa on satojen vuosien ajan puhuttu väestä eri muodoissa: On puhuttu maahisista, peikoista, tontuista, marrasväestä ja vaikka mistä, ja näitä olentoja itse voin kertoa kohdanneeni eri muodossa, eri paikoissa ja hyvin monenlaisissa eri tilanteissa.

Yleensä mikäli olennot ovat huomattavast ihmistä lyhempiä, lapsen kokoisia, kutsun heitä maanväeksi tai tontuksi, yleensä jos puutarhatontun kokoisia, on kyseessä lähinnä maahisia.

Mitä sitten tämäntapaiset olennot haluavat? Uteliaisuutta on monenlaista. Joskus uteliaisuus on halua kommunikoida mutta yleensä uteliausuus on vain uteliaisuutta. Ehkä he ovat vain uteliaita.

Aihe: Mitä on noituus

Entä mitä on noituus? Yhtä hyvin voisi kysyä mitä on hengittäminen, tai onnellisuus, tai olla elossa?

Jokaisella on oma mielipide ja kannanotto näihin, ja jokainen vannoo oman polkunsa nimeen, joten minä en ole mikään sanomaan siitä, mikä on varsinainen oikea ja ainoa tapa toimia, mutta voin vain kertoa miten minä toimin ja mitä minä ajattelen. Sitä, onko se oikea tapa toimia tai harjoittaa, jätän jokaisen ihmisen omantunnon asiaksi.

Minulle noituus on pohjimillaan hyväksyä se fakta, että minä olen vain pisara.

Maailmankaikkeus on meri, ja minä olen yksi pieni pisara siinä. En ole erityisasemassa minkään suhteen, en luomakunnan superstara, en ravintoketjun huipulla, minä en ole sen kummoisempi kuin lintu joka lensi juuri puusta toiseen, en muurahainen joka kiipeää talon seinää pitkin, enkä edes sen erikoisempi kuin se puu, johon se lintu lensi.

Olen vain osa maailmankaikkeutta, osa luontoa, ja minä olen samanarvoinen kuin se muurahainen, se puu, se syksyn viimeinen kuoleva kukka, joka taipuu synkän syksyisen sateen alla. Kun hyväksyy ja ymmärtää täysin sen, mitä on, minkä osa on, ja se, että on vain pieni osa kaikkeutta, alkaa nähdä maailman suurempana kuin koskaan aiemmin.

Minulle noitana oleminen on olla osa tätä kaikkeutta. Noituuden pohja on kunnioittaa luontoa ympärilläni, kunnioittaa kaikkea elämää, tasavertaisena, ja sen harjoittaminen, elää sen kaikkeuden kanssa, keskustella, kuunnella, pyytää ja antaa.

Noituuden harjoittaminen on tämän kaiken kunnioittamista, oman paikan hyväksymistä, ja tietenkin, oman itsensä hyväksymistä sellaisena kuin olet.

Aihe: Vanhemmat ja noituuden harjoittaminen

Entä miten sitten harjoittaa noituutta tilanteessa jossa elät vanhempiesi kanssa?

Niin kauan kun et ole fyysesti sidottu vanhempiisi kahleilla, suosittelen hakeutumaan luontoon. Ensimmäinen askel, ja aina ensimmäinen askel, elämiseen noitana ja löytämään noituus, on löytää luonto sillä ilman luontoa ei ole meitä, ja ilman luontoa ei ole noituutta.

Monimutkaisempi vastaus, oli se sitten rituaalista tilanpuhdistamista, loitsimista, ennaltanäkemistä, yrttejä, tai mitä tahansa minä noituutta pitää, on niin pitkä ja monimutkainen vastaus, että siihen en voi yleisellä tasolla vastata vain näin.

Tärkeintä on hyväksyä oma paikkansa luonnossa, ja muistaa, että luonto kuuntelee, jos sitä kunnioittaa ja osaa kuunnella myös. Kuvailusi perusteella olet hyvällä alulla polussasi, nyt sinun pitää vain luottaa itseesi.

Vietä aikaa luonnossa, älä murehdi jos et koe ”Bazinga!” elämystä. Kaikki tulee ajallaan.

Vastaan taas nykyisin mielelläni ihmisten kysymyksiin sähköpostilla luottamuksellisesti, joten jos kysyjä, tai kuka tahansa, haluaa kysyä, keskustella tai tarvitsee neuvoa, minun sähköpostini löytää menemällä verkkosivulle osoitteella unenkulkija.net ja ottamalla sieltä kohdan ”puhu minulle” josta löytyy sähköpostiosoitteeni.

Vastannut

Unenkulkija



Lue viestejä kategoriasta Avoin palsta kysymyksille. (Kiinteä linkki)

Palaa etusivulle